Annan kanssa aamukahvilla

Kiitos vielä kaikille teille, jotka olitte juhlimassa Hietsunkulman kaupan syntymäpäiviä kanssamme! Moni teistä kertoi huomanneensa Cilla’sin viikon aikana myös Instagramissa. Aktiivisesta Instanäkyvyydestä pitää kiittää Biströmin Annaa, joka toimi Cilla’sin Instavelhona syntymäpäiväviikon ajan.

Viikon etukäteisuunnittelussa sekä itse juhlaviikon aikana sain tehdä Annan kanssa tiiviistii yhdessä töitä. Huumoria ja hauskoja hetkiä riitti viikon varrelle ja Annan kanssa oli todella antoisaa työskennellä. Ainoa huolenaiheeni oli se, että koko kiireisen rupeaman ajan puhuimme lähes vain ja ainoastaan Cilla’sista ja synttäreistä. Kuvauskohteena oli pääsääntöisesti joko minä tai tuotteemme. Päätinkin kutsua Annan juhlien jälkeen aamukahville ja kysyä mitä hänelle kuuluu.

Anna on ammatiltaan visualisti ja tekee monipuolisesti erilaisia visuaalisia toteutuksia yritysten mainos-, tuote- ja brandi-kuviin, videoihin ja messuosastoille. Annan kätten jälkeä on nähtävissä myös tuoreimmissa Cilla’s kevätkuvissa. Jotkut teistä saattavat myös muistaa Annan nimen vilahtaneen viime syksyisen Cilla’s lasten lauantai -tapahtuman järjestäjänä. Anna hoitaa myös somenäkyvyyttä yrityksille, kuten meidän syntymäpäiväviikkojemme aikana ja on ihan korvaamaton apu silloin, kun kauppiaan oma osaaminen tai aika ei riitä tehtävien hoitamiseen.

Kysyin Annan kuulumisia tämän kevään osalta. Hän sanoo elävänsä unelmaansa työnsä kautta ja nauttivansa täysin rinnoin siitä, että joka aamu tuntuu hienolta lähteä töihin. Työ tuntuu mielekkäältä sisältönsä puolesta, mutta on myös ihanaa päästä työskentelmään kivojen ihmisten kanssa. Erilaisten yritysten kanssa työskentely avaa myös mahdollisuuden tutustua erilaisiin tuotteisiin, organisaatioihin ja toimintamalleihin. Tämä lisää työn moniulotteisuutta ja yllätyksellisyyttä.

Olen huomannut Annan töitä seuratessani sen, että projektit usein myös poikivat uusia töitä. Ihan pelkästä tuurista tai verkoston laajuudesta ei tässä kuitenkaan voi olla kyse. Kokemuksesta voin nimittäin kertoa, että Anna tekee työtään suurella sydämellä ja täysillä jokaiseen projektiin paneutuen. Hän on mestari pienten yksityiskohtien loppuun asti viemisessä. Siinä kun moni jo toteasi tason riittävän, kiitää Anna paikalle vielä muistiinpanovälineiden, mittanauhan ja kameran kanssa ja etsii ratkaisua pienempienkin detaljien viimeistelyyn.

Kuten jo mainittu, olen näiden yhteisten projektien myötä ollut useaan otteeseen kameran linssin edessä. Tämä ei ole aina ihan helppoa keski-ikäiselle, jo kauneimmat kurvinsa silhuetistaan kadottaneelle naiselle. Olemme pohtineet tätä asiaa kovasti Annan kanssa. Mikä on se syy, että nolottaa julkaista omia kuviaan? Miksi näemme itsemme aina kovin kriittisten lasien läpi ja keskitymme etsimään kuvista epämieluisia yksitylskohtia? Ketä varten nolostelemme kuviemme julkaisemista? Keneen haluaisimme salaa tehdä vaikutuksen siloitetummalla kuvalla itsestämme?

Jäimme aamukahvituokion lopuksi jälleen pohtimaan tätä asiaa. Ehkä tärkein asia on tiedostaa se, että suurin osa kaltaisistani ajattelee samoin. On loppujen lopuksi aika inhimillistä nähdä itsensä näin, vaikka kuinka self help -julkaisut kehottavatkin rakastamaan itseään sellaisena kuin on ja näkemään itsensä kauniina. Ajatukseni oli maanitella Anna vuorostaan kameran eteen ja ikuistaa hänestä kaunis kuvan tähän juttuun. Tämän aamun kuvaa varten päätämme kuitekin armahtaa itsemme ja käyttää vähän hömppätekniikkaa ja huumoria aamukahvikuvassamme. Onhan se pääsiäinenkin ihan juuri ja pupukuvat tällä kertaa ihan paikallaan. Kiitos Anna kun kävit kylässä!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *